Piispa Väisänen Mikkelissä
Keskiviikko, 23 Helmikuu 2011 12:08
Helsingissä viime vuoden maaliskuussa vihitty Ruotsin ja Suomen Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen tekee seurakuntavierailun 27.2.2011 Mikkelissä toimivaan Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöön, Tiitukseen. Piispa Väisänen toimittaa piispanmessun sunnuntaina 27.2. klo 17.00 osoitteessa Rouhialankatu 2. Jumalanpalveluksen jälkeen piispa pitää lyhyen alustuksen aiheesta "Lähetyshiippakunta".
Luther-säätiö on perustettu levittämään evankeliumia Kristuksesta ihmisten iankaikkiseksi pelastukseksi. Luther-säätiön toiminta perustuu Jumalan sanaan eli Pyhään Raamattuun ja sitä oikein selittäviin luterilaisiin Tunnustuskirjoihin. Luther-säätiön ensisijaisena työnäkynä on rakentaa kirkkomme sisällä jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa voi saada evankeliumin hoitoa sanan saarnassa ja ehtoollisen sakramentissa sekä kokea Jumalan lasten perheyhteyttä. Säätiöllä on tällä hetkellä 24 yhteisöä, joita palvelee 15 palkattua pastoria ja joukko ystäväpastoreita.
Tiedotusvälineille järjestetään mahdollisuus haastatella piispa Väisästä ko. päivänä klo 15.30 - 16.15. Tilaisuus on em. mainitussa osoitteessa.
Yhteydenotot piispan vierailuun liittyvissä asioissa:
pastori Sami Liukkonen
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
050 56 16 299
Piispa Matti Väisänen vierailee Lahdessa
Lauantai, 12 Helmikuu 2011 00:00
Piispa Matti Väisänen toimittaa messun Lahden Samuel-yhteisössä sunnuntaina 13.2 klo.10.00. (Uudenmaankatu 14) Jumalanpalveluksen jälkeen Väisänen pitää alustuksen aiheesta "Lähetyshiippakunta". Tervetuloa !Luther-säätiö aloitti messut Vaasassa
Tiistai, 25 Tammikuu 2011 00:00
Sunnuntaina 23.1.2011 pidettiin Luther-säätiön ensimmäinen messu Vaasassa. Kirkkoväkeä oli paikalla 33 henkeä. Messun toimitti pastori Markus Pöyry. Jatkossa Vaasassa järjestetään messut säännöllisesti joka toinen sunnuntai klo 17. Messupaikkana on Vaasan adventtikirkon tilat osoitteessa Asemakatu 22.Piispa Matti Väisänen vierailee Kuopiossa, Joensuussa ja Kiteellä
Perjantai, 14 Tammikuu 2011 16:25
Helsingissä viime vuoden maaliskuussa vihitty Ruotsin ja Suomen Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen tekee seurakuntavierailut 15.–17. tammikuuta 2011 Kuopiossa, Joensuussa ja Kiteellä toimiviin Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöihin.
Kuopiossa Väisänen saarnaa Luther-säätiön messussa (Saastamoisenkatu 10) sunnuntaina 16.1 klo 11, Joensuussa klo 17(Tikkamäentie 4) ja Kiteellä (Valamontie 4) maanantaina 17.1 klo 18. Piispa pitää alustuksen jumalanpalvelusten jälkeen aiheesta "Lähetyshiippakunta”.
Pohjola virkavapaalle, Murrosta vs. dekaani
Maanantai, 10 Tammikuu 2011 17:19
Suomen Luther-säätiön hallitus on myöntänyt Juhana Pohjolalle virkavapaan 31.7.2012 asti. Virkavapauden aikana Luther-säätiön dekaanina toimii pastori Esko Murto. Dekaanin tehtävänä on toimia Luther-säätiön työntekijöiden esimiehenä, valmistella säätiön hallituksen asiat ja toimia sihteerinä, sekä käytännön hallinnon johtaminen.
Juhana Pohjola perheineen suuntasi vuoden vaihtuessa St. Catherinen kaupunkiin Kanadassa, jossa sijaitsevasta teologisesta seminaarista Pohjola saa työympäristön Helsingin yliopistolle tehtävää väitöskirjaansa varten.
Aiemmin Hämeenlinnassa toimivaa Matteus-yhteisöä hoitanut pastori Esko Murto aloitti vuodenvaihteessa dekaanin sijaisena, ja hoitaa nyt yhdessä Eero Pihlavan kanssa Helsingin Markus-yhteisöä.
Lähetyshiippakunnan piispan joulutervehdys 2010
Keskiviikko, 15 Joulukuu 2010 12:44
JOULUTERVEHDYS
Luther-säätiön ystäville
Anno Domini 2010
Meille on syntynyt Vapahtaja.
Hän on siinnyt Pyhästä Hengestä ja syntynyt neitsyt Mariasta Juudean Betlehemissä, todellinen Jumala ja todellinen ihminen, Jeesus Kristus, jonka Jumala oli luvannut jo satoja ja tuhansia vuosia ennen hänen syntymäänsä. Hän on täyttänyt kaikki Jumalan vaatimukset meidän puolestamme ja kantanut meidän syntiemme rangaistuksen Golgatalla viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan. Jumala herätti hänet kuolleista esikoisena kuoloon nukkuneista. Hänessä meillä on syntien anteeksiantamus.
Meitä kutsutaan joulun aikana iloitsemaan ja kiittämään yhdessä rakkaittemme kanssa joulun ihmeellisestä lahjasta, Jeesuksesta Kristuksesta.
Sanoma syntien anteeksiantamuksesta ja Jumalan lapseksi pääsemisestä on tarkoitettu vietäväksi kaikille ihmisille sekä omassa maassamme että sen ulkopuolella. Siksi rukoilemme oman kansamme ja koko ihmiskunnan puolesta ja teemme työtä, että kaikki saisivat kuulla Kristuksen evankeliumin ja ottaisivat sen myös vastaan.
Matti Väisänen
Piispa
Missionsprovinsen i Sverige och Finland
P. S.
Päättyvä vuosi 2010 on ollut Ruotsin ja Suomen Lähetyshiippakunnassa ainakin Suomen osalta historiallinen: olemme saaneet oman piispan ja olemme toimittaneet ensimmäisen pappisvihkimyksen, jossa neljä nuorta miestä vihittiin pyhään pappisvirkaan. Jumalan armo on ollut runsaana yllämme. Sen seurauksena työmme on laajentunut: uusia jumalanpalvelusyhteisöjä on syntynyt ja aikaisemmin syntyneet seurakunnat ovat kasvaneet ja vahvistuneet. Samalla meitä on parjattu ja riisuttu, jotta Kristus pääsisi enemmän näkyviin ja tulisimme enemmän Hänestä riippuvaisiksi.
M. V.
Pastori Juhana Pohjola saa pitää pappisvirkansa
Tiistai, 14 Joulukuu 2010 15:25
Oulun hiippakunnan tuomiokapituli oli antanut 12.10.2010 kurinpitoasiamiehelle tutkittavaksi onko pastori Juhana Pohjola syyllistynyt pappisviran vastaiseen toimintaan osallistuessaan avustajana Matti Väisäsen piispan virkaan vihkimyksessä. Kurinpitoasiamies Pentti Tuppurainen toteaa päätöksessään: "Asiassa ei ole osoitettu Pohjolan syyllistyneen sellaiseen toimintaan, joka osoittaisi hänet ilmeisen sopimattomaksi olemaan pappina. Edellä olevan perusteella päätän olla nostamatta kurinpitomenettelyä pastori Pohjolaa vastaan." Ohesta voi lukea tarkemmin päätöksen perustelut ja Pohjolan kirjalliset vastaukset.Liitteet:
Kurinpitoasiamiehen päätöksen perustelut
Tutkintapöytäkirja: Pohjolan vastaukset tutkinta-asiamiehelle
Luther-säätiölle uusi pastori Kokkolaan
Perjantai, 26 Marraskuu 2010 16:29
Kokkolassa kokoontuva Andreas-yhteisö saa uuden pastorin, kun Jani-Matti Ylilehto siunataan virkaan ensi sunnuntaina. Andreas-yhteisö on yksi Suomen Luther-säätiön yli kahdestakymmenestä jumalanpalvelusseurakunnasta. Se on järjestänyt jumalanpalveluksia Kokkolassa joka toinen sunnuntai vuodesta 2007 lähtien. Uuden pastorin myötä messuja vietetään nyt joka sunnuntai klo 11. Ylilehto vihittiin papiksi Helsingissä viime lokakuussa. Vihkimyksen toimitti Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen. Virkaanasettamisen toimittaa pastori Markus Pöyry sunnuntaina 28.11. klo 17 osoitteessa Pitkänsillankatu 17B. Tervetuloa!Kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen
Lauantai, 13 Marraskuu 2010 22:21
Kirkolliskokouksen 12.11.2010 tekemää historiallista päätöstä antaa piispainkokoukselle tehtäväksi laatia rukous parisuhteensa rekisteröineiden puolesta on ehditty luonnehtia reaalipoliittisena ja kirkon yhteyttä varjelevana kompromissina. Yhtäältä rukous homoparien kanssa ja puolesta on kirkon tunnustus ja kädenojennus seksuaalivähemmistölle. Toisaalta kieltäytyminen siunauskaavan tekemisestä tässä vaiheessa alleviivasi kristillisestä avioliittokäsityksestä huolestuneille sitä, ettei se ole avioliittoon verrattava toimitus. Piispat vetosivatkin sekä siunausta vaativille että rukouksenkin jyrkästi torjuville halua nöyrästi tulla vastaan ja vaalia haurasta yhteyttä. Näin monet näkivät konsensuspäätöksessä viisautta ja vastuullisuutta. Asetelma on näyttäytynyt siten, että siunauksen puoltajat ovat rakkaudellisia ja suvaitsevaisia, mutta vastustajat kovia ja ylimielisiä. Tämä on kuitenkin harhakuvitelma. Äänin 78-30 hyväksyttyä päätöstä voi sen sijaan luonnehtia sanalla ylimielinen. Se on ylimielinen monessakin mielessä:
1. Pyhän Raamatun ilmoitukseen nähden
Kirkkojärjestyksen 1 § mukaan Suomen ev.lut. kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan. Raamatun opetus homoseksualismin harjoittamisesta on täysin selvä. Se jyrkästi torjutaan Jumalan tahdon vastaisena ja luonnottomana. (3. Moos. 18:22, 20:13; Tuom. 19:22-25; Room. 1:26-27; 1. Kor. 6:9-10, 1. Tim. 1:10). On käsittämätöntä ylimielisyyttä ohittaa Raamatun selvät kohdat. Eihän tällöin sivuuteta ja vaienneta vain apostolien ja profeettojen ääntä vaan kolmiyhteisen Jumalan ääni.
2. Kirkon historian todistukseen nähden
Piispainkokouksen kannanotot homoseksuaalisuuden harjoittamisesta on kirkossamme torjuttu selkeästi. Piispojen kannanotot ovat olleet yksiselitteiset. "Raamattu ei suotta puhu tästä synnistä varoittavin sanoin. Homoseksuaalisuuden lisääntyminen on aina ollut ilmauksena aikakauden siveellisestä rappeutumisesta." (Ajankohtainen asia, 1966). "Kristinuskon historiassa homoseksuaalisuuteen on suhtauduttu kielteisesti. Kirkon kielteisen asennoitumisen pohjimmaiset juuret ovat Raamatussa, jossa homoseksuaalinen käyttäytyminen selkeästi torjutaan. Homoseksuaalista käyttäytymistä pidetään Raamatussa sekä luonnottomana että ennen kaikkea osana pakanuutta." (Kasvamaan yhdessä, 1984, vahvistettu 1993). Nämä todistukset ovat muutaman vuosikymmenen takaa. Puhumattakaan kirkon tuhatvuotisesta valtavasta todistuksen äänestä! Mistä tuli se valo niille 78 edustajalle, että he asettuivat, ei vain Suomen ev.lut. kirkon, vaan koko kirkon historian yksimielistä todistusta vastaan? Ovatko kaikki menneet sukupolvet todella olleet kirkossamme lähimmäisenrakkaudesta ja kaikkien ihmisten ihmisarvosta piittaamattomia?
3. Kirkon järjestysmuotoon nähden
Jos ja kun kerran kirkon päätösten tulee perustua Jumalan sanaan, niin kirkko-oikeudellisestikin kirkolliskokous ylitti valtuutuksensa. Ei Jumalan sanan totuuksista voi äänestää. Niihin tunnustaudutaan tai ne hylätään. Arkkipiispan ja puhemiesneuvoston päätös, että ponsi voitiin hyväksyä yksinkertaisella äänten enemmistöllä ilman ¾ määräenemmistöä, koska se ei muuttaisi kirkon oppia, on täysin kestämätön. Naispappeutta läpi ajettaessa kirkolliskokouksessa esitettiin ajatus, että koska kirkkolaissa ei erikseen mainittu, että vihittävien täytyy olla miehiä, voitaisiin vaikea asia ratkaista alkamalla vain vihkiä naisia ilman määräenemmistöpäätöstä. Tämä lakitekninen oikopolku torjuttiin, koska pitkä vallitseva käytäntö edusti laillisuutta, vaikka sitä ei olisikaan itsestäänselvyytenä kirjoitettu kirkkolakiin. Tarvittiin ¾ määräenemmistö. Perustellusti voidaan sanoa, että Suomen ev.lut. kirkossa homoseksuaalisuuden harjoittamista on pidetty syntinä. Kun kirkko päätti, että rekisteröityjen homoparien puolesta ja kanssa voi rukoilla kirkkotilassa, yhteisöllisesti ja heidät Herran siunauksella siunata, niin se samalla hyväksyy tämän yhdeksi kristilliseksi tavaksi elää parisuhteessa. Onhan aivan oikein 12.11. ehditty nimetä päiväksi, jolloin homoseksuaalisuuden harjoittaminen lakkasi olemasta syntiä Suomen ev.lut. kirkossa. Jos päätös ei ollut kirkon uskoa ja oppia koskeva, niin mikä sitten. Ylimielisyyden henki on aina myös laittomuuden henki!
4. Ekumeenisesti nähden
Suomen ev.lut kirkko ei ole mikään erillinen saareke luterilaisessa maailmassa eikä kristikunnassa laajemmin. Suomen ev.lut. kirkko astui eristäytymisen ja lahkoutumisen tielle, kun se vastoin kristikunnan suurta yksimielisyyttä hyväksyi homoseksuaalisen elämänmuodon. Eikö ole aika suurta ylimielisyyttä ajatella, että Suomen ev.lut kirkko edustaisi sitä ekumeenisen liikkeen pientä etujoukkoa, joka osoittaa muille uuden ja oikean tavan ilmaista kirkossa ihmisarvoa ja lähimmäisenrakkautta. Eikö homoseksuaalisten suhteiden hyväksyneiden Ruotsin kirkon ja muutaman muun länsimaisen kirkon esimerkki kerro toista, hengellisen identiteetin liukenemisen ja jäsenkadon surullista kieltä?
5. Kirkon jäsenkuntaan nähden
Kirkon jäsenellä on oikeus odottaa ja saada kirkon tunnustuksen mukaista opetusta. Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaiset päätökset eivät ole kirkolliskokoukselta jokin hyväntahdon ele. Nyt tehty päätös on petos kirkon uskoon sitoutuneita jäseniä kohtaan. Heidät on ylimielisesti sivuutettu. Ensinnäkin heidät on hengellisesti jätetty raamatullisen ihmis- ja avioliittokäsityksen kanssa muukalaisiksi omassa kirkossaan. Toiseksi piispojen selvitys kirkolliskokouksen päätöksestä on ylimielinen, koska se aliarvioi maallikkojen ymmärrystä hengellisistä asioista. Piispojen sanakikkailu rukouksen ja siunauksen merkityksen suurella eroavaisuudella loukkaa niin homoliittojen kirkollista hyväksymistä ajavia kuin sitä vastustavia. Kolmanneksi on naiivia ajatella, etteikö tehdyllä päätöksellä olisi seurauksia kirkon yhtenäisyydelle. Monet kirkon uskoon sitoutuneet ja kirkon puolesta paljon rukoilleet eroavat sen jäsenyydestä. Joka tapauksessa itsenäisten jumalanpalvelusseurakuntien syntyminen kirkon valtarakenteiden ulkopuolelle kiihtyy entisestään.
6. Homoseksuaalisten kiusausten kanssa kilvoitteleviin nähden
Miten kirkolliskokouksen päätös huomioi ne monet homoseksuaalisten taipumustensa kanssa kamppailevat kristityt, jotka kilvoitellen haluavat seurata Jumalan sanaa? Minkä viestin se lähetti niille, jotka rukoillen pyytävät Jumalalta voimaa pidättyvyyteen? Eikö päätöksen viesti ole ylimielisyydessään selvä: Kilvoittelusi on turhaa, toteuta vastuullisesti parisuhteessa haluasi, niin kyllä kirkko hyväksyy sen ja rukoilee puolestasi.
7. Parisuhteensa rekisteröineiden ja sille rukousta pyytäviin nähden
Eikö näille kirkolliskokous kuitenkin juuri halunnut antaa nöyrästi tukensa? Valitettavasti juuri parisuhteensa rekisteröineille ja sille rukousta pyytäviin nähden oltiin kaikista ylimielisimpiä ja rakkaudettomimpia. Heille kirkolliskokous lupasi sellaista, mitä sillä ei ole valta antaa: Jumalan sanasta nousevaa rukousta, jonka Jumala mielellään kuulee. Eihän rukous ole vain jotakin huulten liikuttelua ja hyvien toiveiden sanoittamista. Se on Jumalan lahja. Hänen sanansa lupauksiin saamme tarttua ja niiden perusteella Jeesuksen nimessä, Pyhässä Hengessä anoa ja pyytää. Kun Jumalan sana ei tunnusta homoseksuaalista suhdetta, niin ei sellaisen parisuhteen puolesta lausuttua rukoustakaan Jumala kuule. Päinvastoin, joka rukoilee sen puolesta, rikkoo Jumalan II käskyä vastaan: Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu. Ylimielisintä ja rakkaudettominta rukouksia laativien ja käyttävien piispojen ja pastoreiden toiminnassa on se, että II käskyn vastaisesti rukoilevat pettävät Jumalan nimen avulla rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä. Sen sijaan, että kutsuisivat heitä hylkäämään Jumalan tahdon vastaisen elämänsä, uskomaan Kristuksen nimessä kaikki syntinsä anteeksi ja rukoilemaan Pyhän Hengen uudistavaa läsnäoloa heidän elämäänsä, he Jumalan nimessä jättävät nämä ihmiset petolliseen väärään rauhaan. Se on hengellistä julmuutta, josta lähimmäisenrakkaus ja toisen ihmisen kunnioitus on kaukana.
Juhana Pohjola
Suomen Luther-säätiön dekaani
Miten Luther-säätiön seurakunnat syntyvät ja kuinka säätiön talous rakentuu?
Perjantai, 12 Marraskuu 2010 22:39
Suomen Luther-säätiön toiminta on herättänyt paljon kyselyä - voittopuolisesti positiivista, ystävällistä uteliaisuutta työtämme kohtaan. Miten Luther-säätiön seurakunnat syntyvät? Millä tapaa Luther-säätiön työ rahoitetaan? Näihin käytännöllisiin seikkoihin liittyviin kysymyksiin vastataan täällä (miten seurakunnat syntyvät) ja täällä (miten toimintamme rahoitetaan).Päätös rukoushetkestä on jälleen uusi syy rakentaa itsenäistä luterilaista lähetyshiippakuntaa
Perjantai, 12 Marraskuu 2010 12:15
Suomen ev.lut. kirkon kirkolliskokous päätti 12.11.2010 äänin 78-30 antaa piispainkokouksen tehtäväksi laatia pastoraaliset toimintaohjeet rukoukseksi parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja puolesta. Vaikka kirkolliskokouksen päätöksen perusteissa korostettiin, että "kirkon uskon mukaan avioliitto on Jumalan luomistyössä asettama yhden miehen ja yhden naisen liitto", päätös merkitsee kristillisen avioliittokäsityksen murentamista. Vaikka perusteluissa painotettiin, että "tässä tilanteessa on mahdotonta löytää parisuhteen siunaamiselle sellaisia teologisia perusteluja, joista voisi syntyä riittävä yksimielisyys oman kirkkomme sisällä", päätös merkitsi kirkon virallista kannanottoa homosuhteissa elämisen puolesta. Suomen ev.lut. kirkon päätöksen mukaan on Jumalan mielen mukaista ja kristillistä elää rekisteröidyssä parisuhteessa, koska parisuhteen puolesta voi ja tulee nyt piispojen ohjaamana rukoilla. Vastoin Raamattua ja kirkon tuhatvuotista opetusta Suomen ev.lut. kirkko ei pidä homoseksuaalisuuden harjoittamista Jumalan tahdon vastaisena ja syntinä. Kun päätös rukoushetkestä on nyt hyväksytty, on loogista siirtymäajan jälkeen tehdä siitä myös virallinen kaava.
On selvää, että kirkko on kutsuttu rukoilemaan ja tukemaan homoseksuaalisissa kiusauksissa elävien ihmisten kanssa ja puolesta, mutta ei sen elämäntavan ja harjoittamisen puolesta, vaan rukoilemaan Jumalan uudistavan armon läsnäoloa ja pidättyvyyden lahjaa. Aivan kuten kirkolla ei ole valta siunata, vaan Jumala yksin on siunauksen antaja, kirkolla ei ole oikeutta pyytäen rukoilla sitä, mitä Jumala ei ensin ole luvannut antaa. Rukous voi nousta vain Jumalan lupauksen sanasta. Raamatussa ei ole yhtään lupausta samaa sukupuolta olevien rekisteröidylle parisuhteelle. Mitä kirkko voi siis tällaiselle parisuhteelle edes rukoilla? Sen sijaan sieltä löytyy vakavia varoituksia niin suolansa menettävälle kirkolle kuin Jumalan luomisjärjestyksen ja tahdon vastaiselle elämälle.
Luterilainen kirkko on aina mieltänyt itsensä sanan kirkoksi. Suomen ev.lut. kirkko on päätöksellään ottanut jälleen askeleen poispäin Jumalan ilmoitussanasta ja tunnustusperustastaan. Samalla päätös rukoushetkestä on jälleen uusi syy entistä ponnekkaammin jatkaa 10 vuotta sitten alkanutta hanketta rakentaa itsenäistä Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen perustuvaa lähetyshiippakuntaa, joka on kirkon valtakoneistosta riippumaton.
Matti Väisänen
piispa
Onko kristillinen avioliittokäsitys jo ääri-ilmiö?
Tiistai, 19 Lokakuu 2010 22:07
Onko kristillinen avioliittokäsitys jo ääri-ilmiö?
Viimeisen viikon aikana Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on koettu vertaansa vailla oleva kirkostaeroamisaalto. Sen käynnisti tiistaina 12.10. TV2:n keskusteluillassa käyty debatti homoseksuaalisuudesta, ja aiheeseen liittyvä runsas lehtikirjoittelu seuraavina päivinä on osaltaan ylläpitänyt ja kiihdyttänyt eroamista. Tiedotusvälineiden huomion keskipisteeseen joutuneen Päivi Räsäsen kanssa on riepoteltu myös ääriliikkeeksi nimettyä Suomen Luther-säätiötä, minkä tähden on paikallaan tuoda esiin muutamia asioita.
Tuskin kukaan ohjelmassa esiintyneistä osasi arvata, että keskustelussa esitetyt mielipiteet aloittaisivat tällaisen marssin ulos kirkosta. Reaktion voimakkuus on yllättävää etenkin siksi, että itse keskustelussa ei lausuttu mitään erityisen uusia tai ennenkuulumattomia mielipiteitä. Sekä homoliittoja puoltavalla että vastustavalla kannalla olevat toivat esiin suunnilleen samoja asioita kuin samantapaisissa keskusteluissa on jo vuosien ajan esitetty. Taitaa pikemminkin olla niin, että nyt alkaneessa eroliikkeessä kirkkoon vuosien varrella pettyneiden ihmisten turhautuminen purkautuu. Kirkon teologinen epäselvyys vieraannuttaa sekä niitä kirkon jäseniä, jotka toivovat pikaista homoseksuaalisten parisuhteiden siunaamista, että niitä, jotka tahtovat pitäytyä klassiseen kristilliseen käsitykseen luomisesta, seksuaalisuudesta ja avioliitosta.
Näyttää siltä, että uskonnollinen suvaitsemattomuus on Suomessa lisääntynyt. Viimeisen viikon aikana monet Raamattuun perinteisellä tavalla pitäytyvät kristityt ovat kokeneet joutuneensa halveksunnan, pilkan ja jopa aggressiivisten vihanpurkausten kohteeksi. Käsitykset, joihin on kirkossa lujasti pitäydytty ja jotka yhteiskunnassakin enemmistö on tunnustanut hyviksi perhearvoiksi, ja joita yhäkin merkittävä osa kansastamme puoltaa, leimataan julkisuudessa sokeaksi fundamentalismiksi. Kun äärimmäisestä tulee tavallista, tavallisesta tulee äärimmäistä. Yhä nytkin suuri osa maailman luterilaisista kirkoista, sekä vaikkapa oman maamme ortodoksinen ja roomalaiskatolinen kirkko jakavat samanlaisen ihmis- ja avioliittokäsityksen, kuin mediassa kritiikkiä saanut perinteinen kristillinen kanta. Ovatko ne seuraavana tulilinjalla?
Kirkon hyvinvointi voi pitkällä aikavälillä perustua yksinomaan kirkon sanomaan, joka taas perustuu Pyhään Raamattuun. Ellei Suomen evankelis-luterilainen kirkko palaa tässä asiassa juurilleen, sen edessä on väistämättä asteittaisen rapistumisen tie. Kirkosta eroamista ei voida pysäyttää kirkon sanomaa laimentamalla. Kirkko tuomitaan lopulta Jumalan, ei kansan edessä. Siltä kysytään uskollisuutta, ei kannatuslukuja. Raamatusta etääntyvä kirkko ei kiinnosta sen enempää liberaaleja kuin konservatiivejakaan, sillä sellaisella kirkolla ei lopulta ole mitään sanottavaa. Kirkko olkoon kirkko.
Raimo Savolainen, Suomen Luther-säätiön hallituksen puheenjohtaja
Juhana Pohjola, Suomen Luther-säätiön dekaani
Kuvia ja video pappisvihkimyksestä
Lauantai, 02 Lokakuu 2010 00:00
Lauantaina 2.10.2010 klo 11 alkaneessa vihkimysjumalanpalveluksessa Ruotsin ja Suomen Lähetysprovinssin (Missionsprovinsen i Sverige och Finland) piispa Matti Väisänen vihki neljä pastoria Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöjen palvelukseen. Tähän mennessä Ruotsissa pidetyissä vihkimyksissä on vihitty kahdeksan pappia Suomeen. Tämän lauantain vihkimys on ensimmäinen Lähetysprovinssin vihkimys Suomessa.
Neljä vihittävää työllistyvät eri puolille Suomea Luther-säätiön yhteisöjen paimeniksi. Sami Liukkonen suuntaa Mikkelissä toimivan Tiitus-yhteisön palvelukseen, Jani-Matti Ylilehdon kutsuvana seurakuntana on Kokkolassa kokoontuva Andreas-yhteisö, Markus Niemisestä tulee hämeenlinnalaisen Matteus-yhteisön paimen ja Eero Pihlavan asemapaikaksi tulee Helsingissä toimiva Markus-yhteisö. Vastavihityillä pastoreilla ei ole virkamiesoikeuksia Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Kuitenkin heidän työnkuvansa tulee olemaan normaalia papintyötä: saarnaamista, jumalanpalveluksen toimittamista, sielunhoitoa ja kirkollisia toimituksia.
Pyhän Sydämen kappelissa pidetty vihkimysmessu keräsi paikalle melkein 400 kirkkovierasta ympäri Suomea. Vihkisaarnassaan Piispa Väisänen kuvasi apostoli Pietarin elämää muistuttaakseen vihittäviä siitä, kuinka pastorinvirka ei perustu viranhoitajien omaan erinomaisuuteen, vaan Kristuksen armoon.
- Pappeina teidän elämänne tulee olla Kristuksen seuraamista. Hänen kanssaan matkatessanne te vähenette ja Kristus kasvaa.
- Työ, johon teidät vihitään, on Kristuksen. Teidän osuutenne tässä kaikessa on olla Kristuksen käytettävänä - ja senkin teissä on vaikuttanut Kristus, Piispa Väisänen muistutti.
Jumalanpalveluksen jälkeen pidetyssä juhlassa tervehdyksensä toivat muun muassa pastori Johan Helkkula Paavalin Synodi ry:n puolesta ja pastori David Jackson Englannin evankelis-luterilaisen kirkon puolesta. Vihittyjen pastorien edustajana puheenvuoron käytti Jani-Matti Ylilehto.
- Tämänpäiväinen juhla ei kuitenkaan ole ensi sijassa pastorien juhla, vaan seurakuntien juhla, seurakuntalaisten juhla, Ylilehto totesi.
Katso tästä linkistä video pappisvihkimyksestä.
Piispa Väisänen vihkii ensimmäiset papit
Tiistai, 28 Syyskuu 2010 16:48
Ruotsin ja Suomen lähetysprovinssin (Missionsprovinsen i Sverige och Finland) piispa Matti Väisänen vihkii Pyhän Sydämen kappelissa 2.10.2010 papeiksi neljä miestä Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöjen palvelukseen.
Vihittävistä Sami Liukkonen on kutsuttu palvelemaan Tiitus-yhteisöä Mikkelissä, Eero Pihlava Markus-yhteisöä Helsingissä, Markus Niemisestä tulee Hämeenlinnan Matteus-yhteisön pastori ja Jani-Matti Ylilehdon kutsujana on Andreas-yhteisö Kokkolassa. Tämän jälkeen Luther-säätiöllä on yhteensä 15 työsuhteessa olevaa pastoria useiden oman toimensa ohella seurakuntaa palvelevien pappien lisäksi.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat linjanneet, että vain alttariyhteistyötä naispappien kanssa tekevät teologit saavat kirkossa pappisvihkimyksen. Naispappeudesta kirkon linjan kanssa eri mieltä olevien kohdalla Oulun piispa Olavi Rimpiläisen eläkkeelle jääminen vuonna 2000 merkitsi käytännössä virkatien nousemista pystyyn, "ordinaatiosulkua". Lokakuussa toimitettava pappisvihkimys on siis Suomessa ensimmäinen vihkimys kymmeneen vuoteen, jossa kirkon perinteisen teologian mukaisesti toimivia teologeja vihitään papeiksi.
Nyt suoritettava vihkimys tapahtuu Pyhän Sydämen kappelissa os. Kirstinkatu 1, Helsinki, 2.10. klo 11.00 alkaen. Vihkimysjumalanpalveluksen jälkeen on mahdollisuus nauttia kirkkokahvit (5€) ja osallistua päiväjuhlaan. Yhteisöjen väki ja yleensä kaikki Luther-säätiön työn ystävät ovat lämpimästi tervetulleita mukaan yhdessä rukouksin saattamaan neljää pappiskandidaattia viranhoidon alkuun.
Vihi papit, Herra, meille, uskolliset paimenet, jotka käyvät edellämme, tuovat armon uutiset. Kutsumuksen heille annat, itse heitä ohjaat, kannat. (VK 250:3)
Piispa Väisänen pyytää oikaisua tuomiokapitulin päätökseen
Maanantai, 13 Syyskuu 2010 13:33
Piispa Matti Väisänen on lähettänyt oikaisupyynnön Tampereen tuomiokapitulille koskien hänen pappisvirasta erottamistaan. Väisänen pyytää tuomiokapitulia käsittelemään asian uudelleen. Tarkemmin asiasta voi lukea oheisesta tiedotteesta. Tuomiokapitulille lähetetty oikaisupyyntö on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Oikaisupyyntöön liittyy TT Anssi Simojoen täydennetty artikkeli Kirkon hätätilaoikeudesta.Lähetysprovinssin ensimmäinen pappisvihkimys Suomessa
Keskiviikko, 08 Syyskuu 2010 13:23
Piispa Matti Väisänen avustajineen vihkii neljä Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusseurakuntien kutsumaa nuorta miestä paimenvirkaan. Markus Nieminen tulee Hämeenlinnan Matteus-yhteisön paimeneksi, Eero Pihlava Helsingin Markus-yhteisöön, Jani-Matti Ylilehto Kokkolan Andreas-yhteisöön ja Sami Liukkonen Mikkelin Tiitus-yhteisöön. Pappisvihkimys on lauantaina 2.10.2010 klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa (Kirstinkatu 1). Tervetuloa!
Tarkemman kutsun voi lukea tästä.Vihittäviä voi käydä onnittelemassa onnittelusivulla.
Piispa Matti Väisänen vierailee Kajaanissa ja Iisalmessa
Tiistai, 31 Elokuu 2010 11:32
Helsingissä tämän vuoden maaliskuussa vihitty Ruotsin ja Suomen Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen tekee seurakuntavierailut Kajaanissa toimivaan Suomen Luther-säätiön Filippus-yhteisöön sekä Iisalmen jumalanpalvelusyhteisöön. Messut, joissa piispa Matti Väisänen saarnaa, pidetään sunnuntaina 5.9. Adventtikirkkojen tiloissa. Kajaanissa messu osoitteessa Väinämöisenkatu 13, klo 11 ja Iisalmessa Satamakatu 5:ssä klo 17.
- Kajaanissa olen vieraillut elämäni aikana lukuisia kertoja. Myös Iisalmi on minulle erittäin tuttu paikka. Vierailuni aikana minun on tarkoitus tutustua työmme ystäviin Kainuussa ja Iisalmen seudulla. Toimenkuvaanihan kuuluu toimia Suomen Luther-säätiön seurakuntien ja pastorien piispana, Matti Väisänen kertoo.
Suomen Luther-säätiö rakentaa Suomen ev.lut. kirkon sisällä jumalanpalvelusyhteisöjä. Säätiöllä on tällä hetkellä 21 yhteisöä, joita palvelee 20 pastoria. Luther-säätiö on perustettu vuonna 1999 levittämään evankeliumia Kristuksesta. Sen toiminta perustuu Raamattuun ja luterilaisiin Tunnustuskirjoihin.
Tiedotusvälineet ovat tervetulleita seuraamaan piispanmessuja.
Bishop Väisänen defrocked
Perjantai, 13 Elokuu 2010 12:54
Bishop Matti Väisänen of Luther Foundation Finland (LFF), the Finnish partner to Mission Province in Sweden and Finland, was defrocked on Wednesday 08/11 by the Cathedral Chapter of Tampere Diocese led by Bishop Matti Repo. The basis of defrocking was the episcopal ordination of Väisänen in last March. Prior to this, Väisänen had served as a pastor in the Evangelical-Lutheran Church of Finland for 46 years, and is a well-known figure in the confessional movement inside the Finnish national church.
Väisänen was called to serve as a bishop in the Mission Province, the care of Finnish pastors and congregations as his primary task. Luther Foundation and Mission Province are reacting to the rapidly increasing liberalism and secularism inside the Scandinavian established churches, the key issues being the ordination of women and - lately - blessing of the same-sex partnerships. For already ten years, it has been practically impossible for candidates refusing to accept female clergy to receive ordination into the pastoral office, while the members of the church with similar conviction find it increasingly difficult to find places to worship in anymore. Luther Foundation has countered this problem by calling and ordaining its own pastors via Mission Province, assigning them with the task of serving new congregations in Finland. Neither these pastors nor the congregations they serve are recognized by the established church.
Attached below are Matti Väisänen's response to the Cathedral Chapter as well as LFF's response concerning the defrocking of its Bishop.
Kummallista - Perspektiivejä kirkolliseen debattiin
Torstai, 12 Elokuu 2010 10:28
Kummallista...
A) Kuinka joku vielä 20 vuotta...B) Kuinka joku vielä 2000 vuotta...
A) ... kirkolliskokouksen demokraattisen päätöksen jälkeen...
B) ... Kirkon yhteisen Raamatusta nousevan historian jälkeen
A) ... tietäen, että kansa voi jättää kirkon ...
B) ... tietäen, että Herra itse voi jättää kirkon...
A) ... ja kirkko voi menettää myös valtiovallan siunauksen...
B) ... ja kirkko voi menettää Jumalan siunauksen...
A) ... ja miten kirkon taloudelle ja tulevaisuudelle sitten käy...
B) ... ja miten kirkon taloudelle ja tulevaisuudelle sitten käy...
A) ... kun kaikki vastustus kuitenkin perustuu vain Raamatun tulkintaan...
B) ... kun kaikki vastustus kuitenkin perustuu vain Raamatun tulkintaan...
A) ... jota kannnattaa kirkon pieni vähemmistö...
B) ... jota kannattaa kristikunnan ja sen historian pieni vähemmistö...
A) ... voi ajatella tuolla tavalla ja vielä itsepintaisesti hankaloittaa toisten elämää...
B) ... voi ajatella tuolla tavoin ja vielä itsepintaisesti hankaloittaa toisten elämää...
A) ... kun helpompaa ja rehellisempää olisi vain jättää kirkko ja perustaa uusi...
B) ... kun helpompaa ja rehellisempää olisi vain jättää kirkko ja perustaa uusi...
A) ... niin kyllä kamalan kummalista, miksi ne eivät tee oikeita johtopäätöksiä.
B) ... niin kyllä kamalan kummallista, miksi ne eivät tee oikeita johtopäätöksiä.
Suomen Luther-säätiö: Laumaan sattuu kun paimenta lyödään!
Keskiviikko, 11 Elokuu 2010 17:04
Tampereen tuomiokapitulin päätös erottaa Matti Väisänen pappisvirasta on väärä ja kirkon tunnustuksen vastainen.Matti Väisänen on toiminut pappina 46 vuotta - hänet on tultu tuntemaan syvällisenä Raamatun opettajana, julistajana ja sielunhoitajana. Hän ei ole opetuksellaan eikä elämällään rikkonut pappisvalaansa vastaan.
Piispa Matti Väisänen nauttii Luther-säätiön pastoreiden ja seurakuntalaisten - sekä laajemmin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten ja viranhaltijoiden - parissa syvää luottamusta, eikä kapitulin päätös horjuta tätä, päinvastoin.
Kapitulin päätös osoittaa, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei - toisin kuin kapitulin päätöksessä väitetään - "elä normaaliolosuhteissa". Luther-säätiön toiminnan oikeutus perustuu kirkossa vallitsevaan hengelliseen hätätilaan, jossa kirkon elämän ydin - kirkon usko - on hajoamassa.
Kirkon johto syventää entisestään kuilua Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallintoelinten ja Suomen Luther-säätiön sekä muiden kirkon hengellisestä tilasta huolestuneiden kristittyjen välillä. Kirkkokansan epäluottamus kansankirkon piispojen hengelliseen kaitsentaan ja tuomiokapitulien päätösten oikeudenmukaisuuteen kasvaa, kun samaan aikaan kirkon piispakunnassa ja muissa viroissa - valituksista huolimatta - toimii lukuisia kirkon pääuskonkappaleita kieltäviä julistajia. Ainoastaan Väisästä syytetään "pappisvalan rikkomisesta". Tämä pakottaa kysymään: onko ainoa kirkon viranhaltijoilta vaadittu seikka enää piispojen vallan kyseenalaistamaton hyväksyminen?
Miten tästä eteenpäin? Matti Väisänen on yhä meidän piispamme. Jatkamme luottavaisin mielin hänen kaitsennassaan kirkkomme tunnustuksen mukaisten jumalanpalvelusseurakuntien rakennustyössä.
Raimo Savolainen, Suomen Luther-säätiön hallituksen puheenjohtaja
Juhana Pohjola, Suomen Luther-säätiön dekaani
JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL
