Viisi uutta pastoria Suomen Luther-säätiön palvelukseen
Perjantai, 11 Tou 2012 14:33
Piispa Matti Väisänen vihkii 26.5.2012 Lahdessa järjestettävässä pappisvihkimyksessä yhteensä viisi uutta pastoria Suomen Luther-säätiön seurakuntien palvelukseen. Vihittävinä ovat Jouni Anttila (palveluspaikkana Helsingin Markus-yhteisö), Harri Huovinen (Lahden Samuel-yhteisö), Wille Huuskonen (Seinäjoen Luukas-yhteisö), Pekka-Tapio Hyppönen (Lappeenrannan Joona-yhteisö ja Imatran Joosua-yhteisö) ja Patrik Saviaro (Kokkolan Andreas-yhteisö ja Pietarsaaren S:t Jakobs församling). Osa vihittävistä tulee hoitamaan papinvirkaa oman toimensa ohella.Lahdessa pidettävä pappisvihkimys on kolmas vihkimys sen jälkeen, kun Matti Väisänen vihittiin piispaksi Ruotsin ja Suomen lähetysprovinssissa (Missionsprovinsen i Sverige och Finland) 20.3.2010. Samana vuonna, 2.10., toimitettiin ensimmäinen pappisvihkimys ja 17.9.2011 seuraava. Lahden pappisvihkimyksen jälkeen Suomessa toimii 12 Väisäsen vihkimää pappia. Missionsprovinsenin kautta pappisvihkimyksen saaneita pastoreita on Suomessa yhteensä 20.
Vuonna 1999 perustetun Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöillä on toimintaa 26 paikkakunnalla ja säätiön palveluksessa työskentelee yhteensä 18 seurakuntalaisten vapaaehtoisilla kannatusvaroilla palkattua työntekijää. Säätiön yhteydessä toimivat seurakunnat pyrkivät tarjoamaan hengellisen kodin niille luterilaisille kristityille, jotka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon liberalisoitunut kehitys on sulkenut pois paikallisseurakuntien elämästä.
Vihittäville voi lähettää onnitteluterveiset onnittelusivuston kautta. Samalla on mahdollisuus osallistua ordinaatiolahjojen, matkaehtoollisvälineiden, hankintaan.
Piispa Väisäsen pääsiäistervehdys
Torstai, 05 Huhtikuu 2012 14:32
PÄÄSIÄISTERVEHDYS Anno Domini 2012
Ihmiskunnan historiassa on kaksi suurta perjantaita eli kuudetta päivää: Ensimmäinen oli perjantai, jolloin ihminen luotiin Paratiisiin. Mutta synti tuli ja Paratiisi menetettiin. Toinen oli perjantai, jolloin Paratiisi saatiin takaisin. Muistamme pitkäperjantaista Jeesuksen sanat ristiltä ryövärille: "Tänä päivänä pitää sinun oleman kanssani Paratiisissa."
Jumala oli valinnut kaksi Mariaa Jeesuksen ylösnousemuksen ensimmäisiksi todistajiksi. Toinen heistä oli ennen Jeesuksen kohtaamista syntisyydestään tunnettu Maria Magdalena. Toinen Maria oli tunnettu hurskaudestaan, Jeesuksen äiti. Näiden kahden Marian jälkeen Jeesuksen tyhjälle haudalle tulee kaksi miestä: Pietari ja Johannes, tai niin kuin Johannes itse evankeliumissaan nimittää itseään: "se toinen opetuslapsi" tai se opetuslapsi, "joka oli Jeesukselle rakas".
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSESTA TODISTAVAT SEKÄ JEESUKSEN YSTÄVÄT ETTÄ VIHAMIEHET
1. Jeesuksen ystävät
Kukaan Jeesuksen opetuslapsista ei uskonut, että Jeesus nousisi ylös kuolleista. Naiset tulivat varhain pääsiäisaamuna voitelemaan kuollutta Jeesusta. Siksi enkeli nuhteli heitä: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?" Raamatun mukaan Marian Magdalena luuli, että Jeesuksen ruumis oli varastettu. Sitä hän meni ilmoittamaan Pietarille ja Johannekselle. Pietarista ja Johanneksesta, jotka juoksivat tämän jälkeen haudalle, sanotaan, että "he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva". Luukas kertoo apostoleista, joille naiset toivat haudalta sanaa, että "näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä".
Kun apostolit eivät uskoneet eivätkä ymmärtäneet Jumalan sanan ilmoitusta, täytyi heidän tulla vakuutetuiksi Jeesuksen ylösnousemuksesta aivan erityisellä tavalla. Miten se tapahtui?
Ensiksi, enkeli oli vierittänyt kiven pois haudan suulta. Ei siksi, että Jeesus olisi päässyt ulos haudasta, vaan siksi, että opetuslapset pääsisivät sisälle hautaan.
Toiseksi, Pietari ja Johannes menivät sisään hautaan ja näkivät "käärinliinat siellä... ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoon käärittynä". Johannes sanoo, että kun hän "näki" tämän hän "uskoi". Ilmeisesti Jeesus oli poistunut palsamoinnin kovettamista käärinliinoista niitä rikkomatta kuin perhonen kotelostaan.
Kolmanneksi, tämän jälkeen ylösnoussut Jeesus itse ilmestyi heille monta eri kertaa. Paavali kirjoittaa Jeesuksen ilmestymisistä yhteenvedonomaisesti näin: "Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin, joka olen kuin keskosena syntynyt." (1.Kor 15:5-8.) Ne, joille Ylösnoussut ilmestyi, näkivät naulain reiät hänen käsissään ja jaloissaan ja keihään piston hänen kyljessään. He koskettelivat häntä omin käsin, keskustelivat ja söivät hänen kanssaan ja tiesivät, ettei hän ollut aave, vaan sama Jeesus, joka oli ristiinnaulittu ja joka oli pantu kuolleena hautaan.
Neljänneksi Jeesus avasi myös opetuslasten ymmärryksen käsittämään VT:n kirjoitukset. He ymmärsivät nyt VT:n Messias-ennustuksista, että Jeesuksen piti kärsiä, kuolla ja nousta kolmantena päivänä ylös kuolleista.
2. Jeesuksen vihamiehet
Jeesuksen vihamiehetkin joutuivat Jeesuksen ylösnousemustodistajiksi, tosin tahtomattaan: He olivat sinetöineet haudan ja asettaneet haudalle vartijat. Mutta äkkiä tuli maanjäristys, enkeli vieritti kiven tyhjän haudan suulta ja vartijat vaipuivat vavisten kuin kuolleina maahan taivaallisen kirkkauden edessä. Vartijat pakenivat haudalta ja kertoivat ylipapeille, mitä oli tapahtunut. Nämä myönsivät tosiasiat ja maksoivat sotilaille suuret lahjukset, jotta he levittäisivät sellaista valhetta, että Jeesuksen ruumis oli varastettu. Näin Jeesuksen vihollisetkin joutuvat valheestaan huolimatta todistamaan, että Jeesus oli noussut kuolleista. Tuskin monikaan asia tässä maailmassa on niin pätevästi ja monipuolisesti argumentoitu kuin Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuus. Siksi voimme iloiten tunnustaa: "Jeesus on todella noussut ylös kuolleista."
Apostolit olivat Jeesuksen ylösnousemuksesta niin varmoja, että he olivat valmiit mieluummin tapettaviksi kuin olisivat kieltäneet Jeesuksen jumaluuden ja ylösnousemuksen. Johannesta lukuun ottamatta ilmeisesti kaikki Jeesuksen ensimmäisistä opetuslapsista maksoivat todistuksensa Jeesuksen ylösnousemuksesta omalla verellään. Kun Jeesus sanoi ristillä: "Se on täytetty", silloin koko ihmiskunnan synnit oli sovitettu. Vain epäusko, Jeesuksen hylkääminen, voi enää kadottaa ihmisen. Jos hylkäämme Jeesuksen, hylkäämme pelastuksen, sillä ei ole muuta uhria syntiemme edestä annettu. Pääsiäinen on siis niiden juhla, jotka Jeesuksen ylösnousemuksen johdosta tunnustavat Jeesukselle ja Jeesuksesta: "Minun Herrani ja minun Jumalani."
Matti Väisänen
Piispa
Missionsprovinsen i Sverige och Finland
Raamattuluennot Nurmeksessa
Torstai, 12 Tammikuu 2012 14:46
Luther-säätiön toiminta alkaa Nurmeksessa. Raamattuluennot kirkon tuntomerkeistä perjantaisin kello 18 20.01., 10.2., 9.3., 23.3., 13.4., 11.5. ja 15.6. osoitteessa Teollisuustie 11, Nurmes.Nurmeksen toiminnasta vastaavat pastorit Hannu Mikkonen p.050 327 1179 ja Kalle Väätäinen p.044 333 1101
Valkeus loistaa pimeydessä, piispa Matti Väisäsen muotokuva
Perjantai, 25 Marraskuu 2011 14:01
Piispa Matti Väisäsestä maalattu muotokuva on herättänyt vilkasta keskustelua verkossa. Teoksen maalannut Ville Löppönen kertoo Pyhäkön Lamppu -lehdessä (4/11) ajatuksiaan teoksen sanomasta:
“Minulla oli heti selkeä ajatus ja idea millaisen muotokuvan tulisin tekemään. Olin nimittäin jo jonkin aikaa haaveillut pääseväni tekemään muotokuvaa vanhojen mestarien tapaan kirkkomme paimenesta. El Grecon, Titzianin, Rubensin muotokuvat paaveista, kardinaaleista ja piispoista olivat jättäneet jälkensä minuun. Pääsin mukaan jatkamaan tätä taidehistoriallista perinnettä – enkä pelkästään taidehistoriallista perinnettä, vaan myös teologisen maalauksen perinnettä. Maalauksen keinoinhan on käyty teologisia keskusteluja kautta aikain. Nyt Luther-säätiökin on mukana tässä jatkumossa.
Muotokuvan teema on “valkeus loistaa pimeydessä”. Valkeisiin puettu piispa istuu pimeässä yksinkertaisella puisella tuolilla. Herramme toimi puuseppänä eikä katsonut asiakseen kerätä maallista valtaa vaan nöyränä toi valkeuden pimeyteen. Näin ei piispammekaan istu kullatulla, yksityiskohtia ja koristeluja täynnä olevalla valtaistuimella, kuten saatamme huomata katolisen kirkon paavien ja kardinaalien tekevän vanhoissa muotokuvissa. Valkeat, kirjaillut piispan vaatteet ovat taivaalliset lahjavanhurskauden vaatteet, jotka loistavat ilosanomaa pimeässä maailmassa. Valkoinen symboloi puhtautta, punainen Kristuksen verta ja kärsimystä, kulta edustaa taivaallista pyhyyttä ja kirkkautta. Kirkkaana loistaa evankeliumi vähäisemmältäkin pallilta.
Kirkkomme perinteessä on aina nähty hyväksi puhua evankeliumia kaikilla kielillä, myös kuvan kielellä. Tällaisessa piispan muotokuvassa ei ole pelkästään kyse henkilön kuvaamisesta vaan myös viran kuvaamisesta. Kuvan tarkoitus on yhtäältä rohkaista seurakuntaa ja muistuttaa itse viran kantajaa paikastaan ja tehtävästään, sekä toisaalta kertoa ulkopuolella oleville kirkkomme sanomasta. Teos edustaa historiaa, tallentaen tietyn ajanjakson tapahtumia, ja se edustaa teologista linjaa. Muotokuva kuvaa aina myös itse henkilöä: henkisenä, ruumiillisena ja hengellisenä persoonana. Tästä esimerkkinä Matin katseessa voi mielestäni nähdä hänen syvällisen elämän ymmärtämisen. Toinen silmä ikään kuin katsoo rakkaudella lempeän armahtavasti ja toinen tiukan analyyttisesti. Ikään kuin laki ja evankeliumi loistaisivat esiin.
Maalauksen tekeminen on rohkaissut minua taiteilijana. Pelkkä maalauksen aihe on herättänyt paljon oivalluksia ja syvällisiä pohdintoja paimenen virasta ja sen merkityksestä varsinkin nyt, kun evankelisluterilaisen kirkon paimensauvan kantajat lyövät laumaansa. Olen myös saanut kokea olevani tarpeellinen osa seurakunnan palvelustoimintaa. On ollut ilo saada piispa jonka sauvaan voi luottaa.”
Piispa Matti Väisäsen muotokuva paljastettiin Luther-säätiön työntekijäpäivillä 6. kesäkuuta 2011. Teos tullaan sijoittamaan Luther-säätiön toimintakeskus Koinoniaan.
Ville Löppönen on vuonna 2007 valmistunut kuvataiteen maisteri, joka asuu vaimonsa, valokuvataiteilija Anni Löppösen kanssa Savonlinnassa. Hänen teoksiinsa voi tutustua osoitteessa www.villelopponen.com.
Kokkolassa uusiin tiloihin
Keskiviikko, 12 Lokakuu 2011 13:55
Tilat Pitkänsillankadulla ovat olleet jo pitkään hieman ahtaat, kun Andreas-yhteisön väki on kokoontunut jumalanpalvelukseen. 16.10. päästään messua viettämään väljemmissä tiloissa. Tuosta eteenpäin messut pidetään osoitteessa Asentajantie 13, Heinolan alue. Jumalanpalvelus alkaa joka sunnuntai edelleen kello 11. Uuteen tilaan mahtuu normaalisti kahdeksankymmentä kirkkovierasta ja tarvittaessa saadaan tuoleja vielä lisää. Myös kahveilla on enemmän tilaa hengittää ja pöytäpaikkojakin riittää. Kirkkosalista erillisessä tilassa on jatkossa mahdollisuus pitää pyhäkoulua perheen pienille. Toiseen kerrokseen pääsee myös hissillä.
Pastori tulee ensimmäisillä kerroilla ulos asti vastaan.
Tervetuloa uudet ja vanhat kasvot! Eletään iloiten Jumalan lahjojen äärellä.
Gudstjänstgemenskaper börjar i Åbo och i Jakobstad
Keskiviikko, 28 Syyskuu 2011 20:36
Lutherstiftelsen börjar sin verksamhet i österbotten genom att ordna enhögmässa i Karleby 2.10.2011 kl.18, adressen är Långbrogatan 17 B. Efter
denna gång ordnas det högmässa i Jakobstad varannan vecka (adventskyrkan i
J:stad). För högmässorna ansvarar pastor Jani-matti Ylilehto.
I Åbo börjar verksamheten samma dag 2.10 kl. 11. Adressen var gemenskapen
i Åbo samlas är universitetsgatan 29 a (adventskyrkan i Åbo). Efter första
gången firar församlingen högmässa tre gånger per månad (i Oktober blir
det fyra 2.10, 9.10, 16.10 och 30.10). För mässorna ansvarar pastor
Sebastian Grünbaum.
Kolme uutta pastoria Luther-säätiöön
Keskiviikko, 21 Syyskuu 2011 17:11
Piispa Matti Väisänen vihki kolme miestä paimenvirkaan lauantaina 17.9.2011 Kuopion ortodoksisessa seurakuntasalissa. Sebastian Grünbaum, Joel Kerosuo ja Vilho Teivainen vihittiin pastoreiksi Suomen Luther-säätiön palvelukseen. Grünbaumin tehtävänä on palvella ruotsiksi jumalanpalvelukset aloittavaa seurakuntaa Turussa, kun taas Kerosuo ja Teivainen palvelevat Joensuussa, Kiteellä ja myös muualla Itä-Suomessa kokoontuvia seurakuntia. Kuopion vihkimysjumalanpalvelukseen kokoontui pastoreita ja seurakuntalaisia ympäri Suomea reilut 250 henkeä.Kyseessä oli järjestyksessä toinen pappisvihkimys, jossa 20.3.2010 Ruotsin ja Suomen Lähetyshiippakunnan (Missionsprovinsen i Sverige och Finland) piispaksi vihitty Matti Väisänen vihki pappeja Suomen Luther-säätiön seurakuntien palvelukseen. Edellisessä vihkimyksessä 2.10.2010 vihittiin neljä pappia, jotka nyt palvelevat eri puolilla Suomea Luther-säätiön seurakunnissa.
Kuvat: 01-06, 08, 10, 12, 15, 16 © Markus Ylkänen; 07, 09, 11, 13, 14, 17 © Pauli Kettunen
Pappisvihkimys Kuopiossa 17.9.2011
Tiistai, 30 Elokuu 2011 15:38
Luther-säätiön työ laajenee ja tarvitsemme uusia pastoreita. Konsistori kokoontui elokuun puolivälissä pitämään kolmelle pappiskandidaatille pappistutkinnon. Nämä kolme nuorta teologia vihitään Luther-säätiön työhön syyskuussa. Joel Kerosuo ryhtyy palvelemaan Joensuun ja Kiteen yhteisöjä ja Vilho Teivainen laajemminkin Itä-Suomen yhteisöjä. Sebastian Grünbaum koordinoi ruotsinkielistä työtä ja aloittaa ruotsinkielisen yhteisön rakentamisen Turussa.
Saamme olla rohkaisemassa ja esirukouksin tukemassa vihittäviä heidän valmistautuessaan tulevaan vihkimykseen ja viranhoitoon. Luther-säätiön kotisivuilla on mahdollisuus onnitella tulevia pastoreita. Tervehdyksen voi lähettää osoitteessa www.luthersaatio.fi/onnittelut. Onnittelut toimitetaan uusille paimenille heidän juhlapäivänään. Tuoreet pastorit varustetaan työhön lahjoittamalla heille matkaehtoollisvälineet. Tähän lahjaan on mahdollisuus osallistua käyttämällä viitettä 8044 (Saaja: Suomen Luther-säätiö, tili: FI59 1023 3000 2354 52).
Vihkimysmessua vietetään Kuopion Ortodoksisessa seurakuntasalissa 17.9.2011 klo 14, os. Snellmaninkatu 8. Messun jälkeen on juhlakahvit ja päiväjuhla. Olet sydämellisesti tervetullut yhteiseen juhlaamme!
Säätiö hiertää luterilaisen ja ortodoksisen kirkon välejä
Torstai, 11 Elokuu 2011 11:10
Säätiö hiertää luterilaisen ja ortodoksisen kirkon välejäYLE Uutiset / Pekka Niiranen
Piispa Väisänen vierailee Kokkolassa
Tiistai, 03 Tou 2011 09:45
Helsingissä viime vuoden maaliskuussa vihitty Ruotsin ja Suomen Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen tekee seurakuntavierailun 8.5.2011 Kokkolassa toimivaan Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöön, Andreakseen. Piispa Väisänen toimittaa piispanmessun sunnuntaina 8.5. klo 11.00 osoitteessa Pitkänsillankatu 17B, huonekaluliike Iskun yläkerrassa. Jumalanpalveluksen jälkeen piispa pitää lyhyen alustuksen aiheesta "Lähetyshiippakunta".
Yhteydenotot piispan vierailuun liittyvissä asioissa: Pastori Jani-Matti Ylilehto 040 - 84 06 136
Piispa Väisänen vierailee Rovaniemellä
Keskiviikko, 06 Huhtikuu 2011 13:56
Helsingissä vuosi sitten vihitty Ruotsin ja Suomen Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen tekee seurakuntavierailun sunnuntaina 10.4. Rovaniemellä kokoontuvaan Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöön. Piispa Väisänen saarnaa messussa klo 11 (Korkalonkatu 2). Piispa pitää jumalanpalveluksen jälkeen alustuksen aiheesta "Lähetyshiippakunta".Luterilaisia virsiä kuunneltavaksi
Perjantai, 25 Maaliskuu 2011 00:00
Piispa Matti Väisänen vierailee Seinäjoella ja Vaasassa
Keskiviikko, 16 Maaliskuu 2011 10:18
Helsingissä vuosi sitten vihitty Ruotsin ja Suomen Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen tekee seurakuntavierailun sunnuntaina 20.3. Seinäjoella ja Vaasassa kokoontuviin Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöihin. Seinäjoen Luukas-yhteisössä (Kauppaneliö 13 as 3) Väisänen saarnaa klo 11 ja Vaasassa (Asemakatu 22) klo 17. Piispa pitää jumalanpalvelusten jälkeen alustuksen aiheesta "Lähetyshiippakunta".
Säätiön talous: uskomatonta, mutta totta
Keskiviikko, 02 Maaliskuu 2011 17:53
Suomen Luther-säätiön talous on viime aikoina ollut jälleen kiinnostuksen kohteena ja keskustelun aiheena. Pyrimme suhtautumaan tähän ihmettelyyn iloisen kiitollisesti, sillä onhan kai jonkinlainen osoitus varainhankinnan onnistumisesta sekin, ettei millään tunnuta uskovan Säätiön todella pyörivän suomalaisen kirkkokansan lahjoituksin.
Lesken rovosta miljooonaksi
Vain muutama viikko sitten Kirkko ja Kaupunki -lehti teki perusteellisen selvityksen Säätiön taloudesta otsikolla "Lesken rovosta miljooniksi" ja päätyi siihen innostavaan lopputulokseen, johon mekin olemme vuosi toisensa jälkeen päätyneet: kun on selkeä päämäärä ja tekemisen meininki, varatkin järjestyvät. Kirkkokansan kukkaronnyörit höltyvät kyllä, jos tehty työ ymmärretään tärkeäksi.
Viimeisimpänä lisänä ihmettelijöiden joukossa on Johanna Korhonen YLE1 -radiokanavalla esitetyssä Valkoista valoa: Kirkollisia kahakoita -ohjelmassa. Korhonen pohtii tilinpäätös kädessään Luther-säätiön rahoitusta, eikä tunnu löytävän selitystä epäilyttävän suurille tuotoille. Korhosen spekulaation mukaan ei ole uskottavaa olettaa, että noin 2000 kannattajan voimin saadaan tällaisia varoja kokoon, joten ulkomaalaista rahaa täytynee olla joukossa. Rahalähteeksi Korhonen tarjoaa lännen tunnustuksellisia dollareita, eli Missouri-synodia.
Iloisia antajia riittää kyllä
Korhonen toteaa: Luther-säätiöllä on töissä toistakymmentä ihmistä joille tietysti maksetaan palkkaa. Jos säätiön kannattajakunta on parituhatta jäsentä, kuinka paljon näiden ihmisten täytyy antaa kolehtia, jotta pelkät, noin neljänsadantuhannen henkilöstökulut saadaan maksetuksi? Entä millä on rahoitettu puolen miljoonan euron toimitilan osto? Luther-säätiö kertoo saavansa tulonsa kolehdeista ja muista lahjoituksista, myyjäisistä ja sijoituksensa tuotoista. Jos kaikki toimintarahat kerättäisiin säätiön jumalanpalveluksiin saapuvilta ihmisiltä, jokaisen pitäisi maksaa kolehtia useita satoja euroja vuodessa. Tämä ei kuulosta oikein todennäköiseltä. Varsinkin kun jäsenet säätiön mukaan ovat paljolti lapsiperheitä ja eläkeläisiä.
Raamatussa puhutaan kymmenyksistä, eli siitä, että luovutettaisiin kymmenesosa omista tuloista seurakunnan käyttöön. Luther-säätiössä ei opeteta eikä vaadita, että jokaisen täytyisi lahjoittaa juuri tietty summa - kukin antakoon omien mahdollisuuksiensa mukaisesti ja vapaasta sydämestä. Kuitenkin monet haluavat vapaaehtoisesti antaa merkittävänkin osan tuloistaan seurakunnalleen. Esim. 2000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla kymmenykset tekisivät 200€/kk, eli 2400€ vuodessa. Vaikka ihminen antaisi vain viidesosan tästä, täyttyisi siltikin Korhosen "ei oikein todennäköisenä" pitämä usean sadan euron vuotuinen tuki.
Tällainen ei ehkä kuulosta todennäköiseltä, mutta todelta se kyllä kuitenkin kuulostaa, jos tuntee yhteisöjemme elämää sisältä käsin. Esimerkiksi Helsingissä kokoontuvan Markus-yhteisön kolehtia laskettaessa kahdenkymmenen euron seteli on kaikkein yleisin haaviin tipautettu maksuväline, ja kolehdin yhteissumma on joka pyhä nelinumeroinen. Keskimääräinen kolehti kirkkokävijää kohden on n. kuusi euroa, kolminkertainen verrattuna kansankirkon paikallisseurakuntiin. Jumalanpalveluksessa kerätyn kolehdin lisäksi ihmiset tekevät tilisiirtojen kautta talletuksia Säätiön tilille toiminnan tukemiseksi.
Ei kultalasteja Amerikasta
Korhonen toteaa: Uskonnolliset yhteisöt saavat, totta kai, vastaanottaa rahaa kaikilta, jotka suostuvat sitä antamaan. Amerikan raha on aivan laillista rahaa, jota saa sekä luovuttaa että vastaanottaa uskonnon edistämiseen. Ja kertoohan Luther-säätiö ottavansa vastaan lahjoituksia. Mutta sitä se ei kerro, keneltä.
Otamme ilolla vastaan jokaisen dollarikirstun, joka Yhdysvalloista tänne lähetetään. Toistaiseksi niitä ei ole kuitenkaan tullut vielä yhtään. Luther-säätiön rahoitus on kotimaisella pohjalla, ja niin on hyväkin. Meillä on hyviä henkilösuhteita yhdysvaltalaisiin luterilaisiin, mutta mitään erityistä YYA-sopimusta tai teologisen sissitoiminnan rahoitusoperaatiota ei ole näköpiirissä.
Kaikki kiinnostuneet voivat tutustua tilinpäätökseemme, sen saa pyydettäessä Patentti- ja rekisterihallituksesta. Luther-säätiön taloudenpito ei valitettavasti tarjoa sen enempää jännitystä uteliaille kuin tyydytystä salaliittoteoreetikoillekaan. Sen sijaan kaikille, jotka miettivät, onko Suomessa mahdollista luoda ja ylläpitää raamatullista, luterilaista seurakuntaelämää ilman verotuloja, Luther-säätiön talous antaa innostavan signaalin: se on kuin onkin mahdollista!
dosentti Raimo Savolainen,
Suomen Luther-säätiön hallituksen puheenjohtaja
pastori Esko Murto,
dekaani
Lyhyesti vielä kerraten, faktat menevät siis näin:
1) Suomen Luther-säätiö ei saa rahoitustaan sen enempää Suomen valtiolta kuin Suomen evankelis-luterilaiselta kirkoltakaan. Säätiön jäsenet toki itse rahoittavat useimmiten kumpaakin edellä mainittua maksettujen verojen muodossa.
2) Suomen Luther-säätiö ei saa yhtään rahoitusta ulkomaisilta kirkoilta, ei edes Yhdysvalloissa toimivalta Lutheran Church - Missouri Synod -nimiseltä kirkolta, "Missouri-synodilta".
3) Suomen Luther-säätiö saa vuosittain muutamia tuhansia euroja rahaa yhdysvaltalaiselta Lutheran Heritage Foundationilta. LHF ei ole sama asia kuin Missouri-synodi, vaan kyse on itsenäisestä luterilaisesta säätiöstä. LHF:n myöntämiä varoja ei käytetä toiminnan pyörittämiseen tai palkkojen maksuun, vaan kirjallisuuden kääntämiseen ja kustantamiseen Suomessa.
4) Johanna Korhosen ihmettelemät rahasummat vuoden 2009 tilinpäätöksessä selittyvät näin:
a. Pelkkien kolehtituottojen lisäksi merkittävä osa kannatuksesta tulee tilisiirroista muodostuvasta kannatuksesta. Tätä ei tilastoida "kolehtituottoina", mutta kyse on yhtälailla seurakuntalaisista tai muista työn ystävistä, jotka haluavat tukea tätä toimintaa.
b. Kannatuksen joukossa on muutamia suomalaisten antamia yksittäisiä suurlahjoituksia. On täysin luonnollista, että he eivät tahdo tulla nimetyiksi, ja Säätiö ei luonnollisestikaan julkista heidän nimiään - se olisi ihmisten yksityisyyden törkeää loukkaamista.
c. Vuonna 2009 Säätiön toimintakeskuksen remontti oli vielä käynnissä, ja sitä varten organisoitu keräys pyöri täydellä vauhdilla. Tämä osaltaan näkyy luvuissa: Säätiöllä oli suuret menot, ja seurakuntalaiset motivoituivat myös antamaan varoja auliisti.
d. Vuosien saatossa tarkan taloudenpidon myötä säätiö on saattanut kasvattaa itselleen omaisuutta, jota voidaan isojen tarpeiden tullessa realisoida eli muuttaa rahaksi. Toimintakeskusta hankittaessa ja remontoitaessa osa tästä varallisuudesta muutettiin rahaksi. Tilinpäätöksessä tällä tapaa myyty omaisuus näkyy tuloina, vaikka itse asiassa kyse ei olisikaan "uudesta" rahasta. Se osin selittää noille vuosille osuneen piikin.
Piispa Väisänen Mikkelissä
Keskiviikko, 23 Helmikuu 2011 12:08
Helsingissä viime vuoden maaliskuussa vihitty Ruotsin ja Suomen Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen tekee seurakuntavierailun 27.2.2011 Mikkelissä toimivaan Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöön, Tiitukseen. Piispa Väisänen toimittaa piispanmessun sunnuntaina 27.2. klo 17.00 osoitteessa Rouhialankatu 2. Jumalanpalveluksen jälkeen piispa pitää lyhyen alustuksen aiheesta "Lähetyshiippakunta".
Luther-säätiö on perustettu levittämään evankeliumia Kristuksesta ihmisten iankaikkiseksi pelastukseksi. Luther-säätiön toiminta perustuu Jumalan sanaan eli Pyhään Raamattuun ja sitä oikein selittäviin luterilaisiin Tunnustuskirjoihin. Luther-säätiön ensisijaisena työnäkynä on rakentaa kirkkomme sisällä jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa voi saada evankeliumin hoitoa sanan saarnassa ja ehtoollisen sakramentissa sekä kokea Jumalan lasten perheyhteyttä. Säätiöllä on tällä hetkellä 24 yhteisöä, joita palvelee 15 palkattua pastoria ja joukko ystäväpastoreita.
Tiedotusvälineille järjestetään mahdollisuus haastatella piispa Väisästä ko. päivänä klo 15.30 - 16.15. Tilaisuus on em. mainitussa osoitteessa.
Yhteydenotot piispan vierailuun liittyvissä asioissa:
pastori Sami Liukkonen
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
050 56 16 299
Piispa Matti Väisänen vierailee Lahdessa
Lauantai, 12 Helmikuu 2011 00:00
Piispa Matti Väisänen toimittaa messun Lahden Samuel-yhteisössä sunnuntaina 13.2 klo.10.00. (Uudenmaankatu 14) Jumalanpalveluksen jälkeen Väisänen pitää alustuksen aiheesta "Lähetyshiippakunta". Tervetuloa !Luther-säätiö aloitti messut Vaasassa
Tiistai, 25 Tammikuu 2011 00:00
Sunnuntaina 23.1.2011 pidettiin Luther-säätiön ensimmäinen messu Vaasassa. Kirkkoväkeä oli paikalla 33 henkeä. Messun toimitti pastori Markus Pöyry. Jatkossa Vaasassa järjestetään messut säännöllisesti joka toinen sunnuntai klo 17. Messupaikkana on Vaasan adventtikirkon tilat osoitteessa Asemakatu 22.Piispa Matti Väisänen vierailee Kuopiossa, Joensuussa ja Kiteellä
Perjantai, 14 Tammikuu 2011 16:25
Helsingissä viime vuoden maaliskuussa vihitty Ruotsin ja Suomen Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen tekee seurakuntavierailut 15.–17. tammikuuta 2011 Kuopiossa, Joensuussa ja Kiteellä toimiviin Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöihin.
Kuopiossa Väisänen saarnaa Luther-säätiön messussa (Saastamoisenkatu 10) sunnuntaina 16.1 klo 11, Joensuussa klo 17(Tikkamäentie 4) ja Kiteellä (Valamontie 4) maanantaina 17.1 klo 18. Piispa pitää alustuksen jumalanpalvelusten jälkeen aiheesta "Lähetyshiippakunta”.
Pohjola virkavapaalle, Murrosta vs. dekaani
Maanantai, 10 Tammikuu 2011 17:19
Suomen Luther-säätiön hallitus on myöntänyt Juhana Pohjolalle virkavapaan 31.7.2012 asti. Virkavapauden aikana Luther-säätiön dekaanina toimii pastori Esko Murto. Dekaanin tehtävänä on toimia Luther-säätiön työntekijöiden esimiehenä, valmistella säätiön hallituksen asiat ja toimia sihteerinä, sekä käytännön hallinnon johtaminen.
Juhana Pohjola perheineen suuntasi vuoden vaihtuessa St. Catherinen kaupunkiin Kanadassa, jossa sijaitsevasta teologisesta seminaarista Pohjola saa työympäristön Helsingin yliopistolle tehtävää väitöskirjaansa varten.
Aiemmin Hämeenlinnassa toimivaa Matteus-yhteisöä hoitanut pastori Esko Murto aloitti vuodenvaihteessa dekaanin sijaisena, ja hoitaa nyt yhdessä Eero Pihlavan kanssa Helsingin Markus-yhteisöä.
Lähetyshiippakunnan piispan joulutervehdys 2010
Keskiviikko, 15 Joulukuu 2010 12:44
JOULUTERVEHDYS
Luther-säätiön ystäville
Anno Domini 2010
Meille on syntynyt Vapahtaja.
Hän on siinnyt Pyhästä Hengestä ja syntynyt neitsyt Mariasta Juudean Betlehemissä, todellinen Jumala ja todellinen ihminen, Jeesus Kristus, jonka Jumala oli luvannut jo satoja ja tuhansia vuosia ennen hänen syntymäänsä. Hän on täyttänyt kaikki Jumalan vaatimukset meidän puolestamme ja kantanut meidän syntiemme rangaistuksen Golgatalla viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan. Jumala herätti hänet kuolleista esikoisena kuoloon nukkuneista. Hänessä meillä on syntien anteeksiantamus.
Meitä kutsutaan joulun aikana iloitsemaan ja kiittämään yhdessä rakkaittemme kanssa joulun ihmeellisestä lahjasta, Jeesuksesta Kristuksesta.
Sanoma syntien anteeksiantamuksesta ja Jumalan lapseksi pääsemisestä on tarkoitettu vietäväksi kaikille ihmisille sekä omassa maassamme että sen ulkopuolella. Siksi rukoilemme oman kansamme ja koko ihmiskunnan puolesta ja teemme työtä, että kaikki saisivat kuulla Kristuksen evankeliumin ja ottaisivat sen myös vastaan.
Matti Väisänen
Piispa
Missionsprovinsen i Sverige och Finland
P. S.
Päättyvä vuosi 2010 on ollut Ruotsin ja Suomen Lähetyshiippakunnassa ainakin Suomen osalta historiallinen: olemme saaneet oman piispan ja olemme toimittaneet ensimmäisen pappisvihkimyksen, jossa neljä nuorta miestä vihittiin pyhään pappisvirkaan. Jumalan armo on ollut runsaana yllämme. Sen seurauksena työmme on laajentunut: uusia jumalanpalvelusyhteisöjä on syntynyt ja aikaisemmin syntyneet seurakunnat ovat kasvaneet ja vahvistuneet. Samalla meitä on parjattu ja riisuttu, jotta Kristus pääsisi enemmän näkyviin ja tulisimme enemmän Hänestä riippuvaisiksi.
M. V.
JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL
