Mikä on Samuel-yhteisö?
"Puhu, Herra; palvelijasi kuulee" (1. Sam. 3:1-10)
Samuel-yhteisön toiminta alkoi vuonna 2003 Lahden Diakonia-laitoksen Betel-salissa. Seurakunnan paimenena toimi pastori Sakari Korpinen. Adventti-kirkon kauniisiin, avariin tiloihin siirryimme syksyllä 2008. Sakarin jäätyä eläkkeelle rukousaiheenamme on saada yhteisöllemme oma paimen.
”Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.” (Apt.2:42)
Kristillisen seurakunnan keskeinen elämänmuoto on ensimmäisestä helluntaista lähtien ollut messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Herran päivänä, sunnuntaina, on kokoonnuttu rukoilemaan, murtamaan leipää, kuulemaan apostolien opetusta ja iloitsemaan yhteydestä Jumalaan ja toisiin kristittyihin. Samuelin jumalanpalvelusyhteisön työnäkynä on rakentaa jumalanpalveluselämää tälle apostoliselle perustalle, uskollisena pyhälle Raamatulle ja luterilaiselle tunnustukselle.
Kaiken toimintamme lähtökohtana on usko Raamattuun Jumalan ilmoitussanana ja Jeesukseen Kristukseen tämän ilmoituksen keskuksena ja avaimena. Jeesus Kristus ja hänen ristinkuolemansa on myös jumalanpalveluksen keskus. Hän antaa itsensä luetussa ja saarnatussa Jumalan sanassa sekä pyhässä ehtoollisessa.
Herran pöytä
Jumalanpalveluksemme ovat kaikille avoimia. Ehtoollispöytään on kutsuttu jokainen kastettu ja konfirmoitu luterilaista uskoa tunnustava kristitty, joka kaipaa Jumalan anteeksiantamusta elämäänsä. Pyhällä ehtoollisella jaetussa leivässä ja viinissä otamme vastaan Kristuksen todellisen ruumiin ja veren syntien anteeksiantamukseksi. Ehtoollisella emme ole koskaan yksin, vaan liitymme siinä Kristukseen, toinen toiseemme sekä pyhään, yhteiseen kristilliseen uskoon ja kirkkoon aina ja kaikkialla. Ehtoollisyhteys on siksi ilmaus syvimmästä mahdollisesta yhteenkuuluvuudesta ja yksimielisyydestä toinen toistemme kanssa.
Oma paikka...
Jumalanpalvelusyhteisössä tahdomme piirtää tätä Herran antamaa yhteyttä esiin myös käytännön elämässä. Haluamme opetella elämään yhteisönä, jossa jokaisella jäsenellä on oma paikkansa ja jossa kristittyjen yhteys voi ulottua messun loppuvirren yli arkielämään asti.
Yhteisöllisyyteen panostaminen ei toki tarkoita sitä, että kaikkien on pakko osallistua kaikkeen ja innostua kaikesta. Voit aivan hyvällä omallatunnolla tulla vain lepäämään Jumalan valmiissa töissä.
...koko perheelle
Messu ei ole vain aikuisten asia, vaan kaikenikäiset ihmiset vauvasta vaariin ovat tervetulleita.